KUNNIANOSOITUS

Olin nuorena hyvin kiinnostunut kuvataiteesta ja taidehistoriasta, ja kuvaamataito oli lempiaineeni oppikoulussa. Hyrynsalmen pienessä kirjastossa tutkin jokaisen taidekirjan, jonka sieltä löysin. Se ei ollut suuri saavutus, sillä kirjoja oli vain juoksumetrin verran. Innostuin silloin erityisesti surrealismista ja abstraktista taiteesta. Arvostin jo silloin geometrisia teoksia. Tärkeitä kuvataiteilijoita minulle olivat silloin de Chirico, Malevitš, Kandinsky, Klee ja Mondrian.

Heinäkuussa 1974 tein interrail-matkan Eurooppaan. Pitkä junamatka oli ensimmäinen opintomatka, joka suuntautui naapurimaita kauemmas. Amsterdamissa vierailin Rijksmuseossa ihailemassa Rembrandtin ja Vermeerin maalauksia. Viereisessä Stedelijk-museossa näin ensimmäistä kertaa modernistisia maalauksia. Voimakkaan vaikutuksen teki Malevitsin komea maalaussarja, joka oli ripustettu ilmavasti museon näyttelysaliin.

Lahden taidekoulussa opiskelin vuosina 1976–1979. Taidekoulutuksen aikana tein esittäviä kuvia kehittääkseni havaintokykyäni ja oppiakseni perusasiat kuvan rakentamisesta. Abstrakteja kuvia tehtiin silloin vain väriopin tunneilla. Tämä oppiaine taidehistorian ohella oli minulle merkittävä kuvamaailmani kehittymisessä. Salaisen haaveeni toteutin vasta taidekoulun jälkeen. Ensimmäiset itsenäiset ei-esittävät kuvani maalasin vasta syksyllä 1979, samoihin aikoihin aloitin opetusurani Oriveden Opistossa.

Viimeiset realistiset interiöörimaalaukset maalasin keväällä 1981 Unkarin kuvataidekorkeakoulussa. Hyvin vakuuttava ja ammattimainen dosentti kannusti minua siirtymään abstraktiin ilmaisuun. Neuvo oli varsin rohkea mielipide mestariltani, joka asui ja työskenteli sosialistisessa kansandemokratiassa. Unkarin taidemaailmassa oli tosin pitkät perinteet geometrisessa ilmaisussa ja maassa noudatettiin väljää gulassikommunismia.

Kuvailmaisuni on heilunut yli 40 vuotta tiukan abstraktion ja pelkistettyjen kuvien välillä. 1980-luvun puolivälin jälkeen rakensin kolmiulotteisia ja kääntyväsiipisiä korkokuvamaalauksia, joiden taustalla oli keskiaikainen flaamilainen alttarimaalausperinne. Mielestäni van Eyck -veljesten Karitsan palvonta -polyptyykki Saint Bavon katedraalissa Gentissä on maailman komein maalaus. Saman vuosikymmen loppupuolella innostuin egyptiläisen taiteen valeportti-aiheista. Rakensin ja maalasin pian aiheen pohjalta sarjan kookkaita korkokuvamaalauksia.

Vuodesta 1993 olen työstänyt MUNDUS-teossarjan teoksia, joita voi tarkastella simultaanisesti sekä esittävinä että abstrakteina kuvina. Usein näiden teosten taustalla on oma tulkintani jonkun tuntemattoman käsityöläisen tai tunnetun mestaritaiteilijan taideteoksesta. Teossarjani kuva-aiheet löytyvät yleensä antiikin ja keskiajan kulttuurihistoriasta. Nykyisessä kulttuurisen omimisen ja kuvalainojen ajassa olen edelleen suhtautunut suurella kunnioituksella alkuperäisten kuvien tekijöihin. Olen myös pyrkinyt tutkimaan kuvataiteilijan näkökulmasta alkukuvien taustan huolellisesti.

Kun rakentaa laajaa teossarjaa vuosikymmenien ajan, tulee olla varmuuden vuoksi varasuunnitelma. 2000-luvun alussa kehittelin ensimmäisen kerran ideaa uudesta teoskokonaisuudesta, joka liittyisi tulkintoihin modernistisista teoksista. HOMMAGE-teossarjan aloittaminen tuli ajankohtaiseksi keväällä 2017. Sain alustavan tiedon näyttelyajasta Tampereen taidemuseon alakertaan kolmen vuoden kuluttua. En halunnut laittaa esille varsin pieneen näyttelytilaan massiivista ja retrospektiivistä vanhaa teossarjaani vaan aloin kehitellä uutta kokonaisuutta.

Halusin jatkaa tunnettua herrasmiesvarkaan tarinaani kuvataiteessa uudesta näkökulmasta. Päätin tehdä omia tulkintoja modernin ajan mestareiden geometrisistä taideteoksista aikavälillä 1906–1940. Tutkijana olen vähitellen oppinut, että tutkimuskohde kannattaa rajata tiukasti. Intensiivisen tutkimusprosessin jälkeen löysin monia mielenkiintoisia kuva-aiheita. Tavallaan ihastuin uudestaan nuoruuden ensirakkauteni kohteisiin taidehistoriassa.

Näyttelykokonaisuuden nimesin ranskankielisellä käsitteellä hommage, joka merkitsee kunnianosoitusta. Olen yrittänyt löytää tunnettujen mestaritaiteilijoiden lisäksi vähemmän huomioita saaneita kuvataiteilijoita. Heitä on löytynyt tutkimusprosessin aikana kirjoista, internetistä ja opintomatkojen aikana taidemuseoista. Työskentely tämän hankeen parissa on ollut tavattoman vapauttavaa ja antoisaa. Usein olen kokenut työhuoneellani positiivisen flow-tuntemuksen.